TULOSSA
2025
Halkeaman juuret juontavat Kantoon, vain parinkymmenen vuoden taakse tyytymättömyyteen, eriarvoisuuteen ja nälänhätään. Hirviöihin, jotka sysättiin yhteiskunnan ja työmarkkinoiden ulkopuolelle hankalina koettujen ominaisuuksiensa vuoksi. He saattoivat olla erittäin myrkyllisiä, vaarallisen voimakkaita tai vain pelottavan näköisiä. Sellaisia, jotka aiheuttivat pelkällä olemassaolollaan naapureilleen epämukavan olon.
Tästä syrjittyjen ryhmästä nousi esiin niitä, jotka olivat kyllästyneitä elämään pimeässä, kerjäämään tai tekemään henkensä pitimiksi töitä, joita kukaan muu ei halunnut tehdä. He olivat vihaisia, turhautuneita ja valmiita taistelemaan tullakseen nähdyksi.
He olivat omien sanojensa mukaan Halkeama, joka levisi saaden mukaansa muita, elämäänsä tyytymättömiä hirviötä. Lopulta Kanton yhteiskuntaa kannattelevat perustukset murtuivat noiden säröjen käydessä sille liiaksi ja syttyi kolme pitkää vuotta kestänyt sota lohikäärmeistä koostuvan hallinnon ja vallankumouksellisten välille. Sotaan osallistuivat paitsi kapinnalliset ja Kanto, myös Johtosta lähetettiin hallinnon tueksi lohikäärmemielisiä taistelijoita.
Kun sota loppui Halkeaman häviöön, pyrittiin antautuneiden rivit hajottamaan keinolla millä hyvänsä. Monia teljettiin Cianwoodiin, useat katosivat jäljettömiin. Hallinto käytti valtavasti resursseja pyyhkiäkseen pois sen, mitä ikinä Halkeamasta olikaan enää jäljellä.
Aiheen mainitsemisesta tuli laitonta, Halkeaman symbolin hallussapidosta tai kapinasta puhumisesta uhattiin vankeustuomiolla.
Halkeama katosi. Lakkasi olemasta.
Kunnes puolitoista vuotta sitten alkoivat järjestäytyneet iskut hallintoa vastaan. Kyberhyökkäyksiä valtion ylläpitämille palvelimille, rahtikuljetusten sabotointia, hallinnon vastaista propagandaa tehtynä Halkeaman nimissä, kahden vuosikymmenen takainen symboli palasi katukuvaan. Kaapatuille valotauluille piirtyivät kerta toisena jälkeen sanat:
“Halkeama leviää”
Kuluneiden kuuden kuukauden aikana Halkeama on saanut, entisen lohikäärmehallinnon kultatytön ja vaikuttajan Asa Ayalan seistessä liikkeen keulakuvana, aina vain enemmän kannatusta. Aatteen voimalla Kantossa tuhannet hirviöt osoittavat mieltään kaduilla päivittäin, pistävät henkensä alttiiksi Johton miehittäjien hajottaessa väkivalloin joukkoa. Johtossa taas on havaittavissa ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin minkäänlaista levottomuutta tavallisen kansan joukossa. Kuin tyynen pinnan alla kuohuisi.
Tilanteen vakavuus alkaa olla kiistatonta ja tähän heränneenä Theodora Pelagus ilmoitti julkisessa tiedotustilaisuudessa vain vähän aikaa sitten niin Johton kuin Kantonkin olevan nyt avoimessa sodassa Halkeaman terrorismia vastaan.
Näyttää siis siltä, että historia kahdenkymmenen vuoden takaa on toistamassa itseään. Mutta millä lopputuloksella tällä kertaa?